VETOOMUS MAAMME SOIDEN SUOJELUN PUOLESTA

Lue lisääAllekirjoita nyt

Suoluonto on kriisissä

Suoluontomme on kohdannut valtavia muutoksia. Suurimmat muutokset ovat metsätalouden ojitukset ja turpeen kaivaminen turvetuotantoon sekä aiemmin pellonraivaus. Nämä ovat suurin suoluontotyyppien ja -lajien uhanalaisuuden syy.

Suot auttavat meitä ihmisiä kamppailemaan ilmastonmuutosta vastaan. Suot ovat vielä metsiäkin moninkertaisesti suurempi hiilivarasto. Niiden polttaminen kiihdyttää ilmastonmuutosta. Suot tasaavat tulvia ja suodattavat meille puhdasta vettä. Sen sijaan ojitus ja turpeen kaivaminen soilta pilaa jokiamme ja järviämme. Soilta keräämme marjoja ja virkistymme.

Soiden pelastamiseksi oli jo valmisteltu suojeluohjelma. Vuonna 2014 silloinen ympäristöministeri, kokoomuksen Sanni Grahn-Laasonen, kuitenkin alasajoi vuosia valmistellun soidensuojelun täydennysohjelman.

Nyt ensimmäiset suojeluohjelmaan tarkoitetut arvokkaat suot ovat tuhoutumassa. Yksi tällainen on Kaitasuo Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen rajalla.

Vuonna 2015 yli 15 000 ihmistä nousi puolustamaan soita ja niiden suojelua. Nyt haluamme muistuttaa hallitusta ja istuvaa ympäristöministeriä, Kimmo Tiilikaista, siitä, että soiden tilanne heikkenee edelleen. Suot tarvitsevat edelleen suojelua.

Vaadi kanssamme suoluonnon pelastamista!



Vetoomus maamme soiden suojelun puolesta


1. Viime metreillä pysäytetty soiden suojeluohjelma on toteutettava loppuun

Suoluonnon tilanne on ollut jo tiedossa ja tilanteen parantamiseksi valmisteltiin soidensuojelun täydennysohjelma. Ohjelmaa varten selvitettiin merkittävä määrä valtakunnallisesti arvokkaita soita.

Syksyllä 2014 silloinen ympäristöministeri kokoomuksen Sanni Grahn-Laasonen kuitenkin keskeytti ohjelman valmistelun loppumetreillä. Arvokkaat suot jäivät ilman lain suojaa.

Urjalan ja Humppilan rajalla sijaitseva Kaitasuo valittiin suojeltavaksi soidensuojelun täydennysohjelmassa. Nyt jopa kahdella turveyhtiöllä, Vapolla sekä Viipurin Turve ja Multatehtaalla, on lupa suon turpeen kaivamiseen. Kaitasuon tasoisia kohteita on niin harvassa, että yhdenkään menettämiseen ei ole enää varaa.

Etelä-Suomen suoluontotyypeistä 77 % on uhanalaisia ja silmälläpidettäviä 19 %. Näistä suurin osa on erilaisia korpia ja lettoja. Säilyviksi on luokiteltu ainoastaan 4 % Etelä-Suomen suoluontotyypeistä. Nevat ja rämeet ovat säilyneet paremmin, mutta niistäkin monet ovat uhanalaisia. Pohjois-Suomenkin suotyypeistä vain 38 % on arvioitu säilyviksi.

Suolajistosta esimerkiksi avosoiden lintulajeilla menee Suomessa erittäin huonosti, koska soita on suojeltu riittämättömästi. Suolintujen tilanteeseen vaikuttaa niin turpeenotto kuin soiden ojittaminen metsätalouskäyttöön.

Soidensuojelun täydennysohjelman kohteissa on mukana myös runsaasti puustoisia soita. Tällaisia ovat esimerkiksi korpikokonaisuudet ja piensoiden muodostamat verkostot. Metsätaloustoimia näillä kohteilla ei ole rajoitettu. Se uhkaa vakavasti puustoisten soiden luonnonarvoja ja voi johtaa siihen, että suuri joukko arvokkaita soita ja suokokonaisuuksia menetetään lähitulevaisuudessa.

Suoluonto, niiden lajit ja elinympäristöt, eivät selviä ilman, että toimimme. Soidensuojeluhjelma pitää toteuttaa loppuun asti.

Lue lisää:

Kysymksiä ja vastauksia turpeesta: https://www.sll.fi/mita-me-teemme/suot/kysymyksiajavastauksia

Uhattuja soita: https://www.sll.fi/mita-me-teemme/suot/uhattuja-soita

Soidensuojelun täydennysohjelman historiaa: https://www.sll.fi/mita-me-teemme/suot/soidensuojelu-1


2. Turpeen kaivaminen soista pitää lopettaa vuoteen 2025 mennessä

Turve kuuluu suohon. Suot ovat metsiäkin suurempi hiilivarasto, johon hiili on sitoutunut pitkien aikojen kuluessa. Jopa 10 000 vuotta kehittyneiden soiden turvekerroksia kaivetaan pois parissakymmenessä vuodessa. Turpeen polttaminen kiihdyttää ilmastonmuutosta. Polttamisen hiilidioksidipäästöt vastaavat jopa suuremmat kuin esimerkiksi kivihiilellä.

Turpeen kaivamisen vaikutukset vesistöihin ovat suuret erityisesti pienten latvavesistöjen alueella. Suoluonto häviää kaivettavalta alueelta turpeen kaivamisen ajaksi käytännössä kokonaan ja palautuu erittäin hitaasti vain jos suon vesitalous palautetaan turpeen kaivamisen jälkeen ennalleen.

Turvetta kaivetaan noin 90 % energiakäyttöön ja loput kasvu- ja ympäristöturpeeksi, muun muassa kuivikkeeksi.

Turpeen kaivaminen ja polttaminen energiaksi on lopetettava vuoteen 2025 mennessä.

Lue lisää:

Luonnonsuojeluliiton suoteesit: https://www.sll.fi/mita-me-teemme/suot/tavoitteemme


3. Metsätalouden ojitusten tukeminen on lopetettava

Suomen 10 miljoonasta suohehtaarista yli puolet on ojitettu. Ojitukset on tehty pääosin metsätalouden tarpeisiin siinä toivossa, että puu kasvaisi nopeammin. Jopa viidesosa ojituksista tehtiin kuitenkin sellaisille soille, joilla tämä toive ei toteutunut. Metsä ei lähtenyt kasvamaan odotetulla tavalla.

Nyt biotalousaikana, kun puuta halutaan teollisuuden käyttöön yhä enemmän, ojitettujen suometsien puustoon kohdistuu valtavasti odotuksia. Tuoreen tutkimuksen mukaan ojitusten vesistöpäästöt sen sijaan ovat moninkertaiset aiemmin arvioituun verrattuna. Suometsien avohakkuut ja maanmuokkaukset sekä kunnostusojitukset pahentavat vesistöpäästöjä entisestään. Vesistöt eivät tätä lisäpainetta kestä.

Metsätalouden haitallisia vesistövaikutuksia on vähennettävä nopeasti. Ensimmäisenä tulee lopettaa kunnostusojitusten tukeminen valtion budjetista. Vesistöjä kuormittavia ojituksia tuettiin esimerkiksi vuonna 2016 edelleen noin neljällä miljoonalla eurolla. Vapautuvat rahat tulee käyttää vesistöjen tilanteen parantamiseen ja soiden suojeluun.

Lue lisää:

Tiedote (Luke): Soiden ojittaminen näkyy vesistöissä yhä enemmän https://www.luke.fi/uutiset/soiden-ojittaminen-nakyy-vesistoissa-yha-enemman/


Allekirjoita vetoomus

1. Viime metreillä pysäytetty soiden suojeluohjelma on toteutettava loppuun.

2. Turpeen kaivaminen soista pitää lopettaa vuoteen 2025 mennessä.

3. Metsätalouden ojitusten tukeminen on lopetettava.





Haluan tilata Luonnonsuojeluliiton kuukausittaisen uutiskirjeen

En ole robotti

Allekirjoituksia: 7769 kpl